Johann Gottfried von Herder

pienoiskuva|Johann Gottfried Herder, Anton Graff 1785 Johann Gottfried Herder, vuodesta 1802 von Herder (25. elokuuta 1744 Mohrungen (nyk. Morąg, Puola) Itä-Preussi, Preussin kuningaskunta – 18. joulukuuta 1803 Weimar, Saksi-Weimarin herttuakunta) oli saksalainen weimarilaisen klassismin kauden kirjailija, runoilija, pappi, teologi, kirjallisuuskriitikko ja filosofi sekä yksi Sturm und Drang suuntauksen johtavia kirjailijoita.

Hänen johtoajatuksensa koski orgaanisen kansan muodostamaa valtakuntaa. Herderin mukaan jokainen kansakunta ja jokainen aikakausi olivat omista edellytyksistään lähtien yhtä lähellä Jumalaa. Herderiä pidetään kulttuurisen nationalismin isänä.

Hän oli romanttinen filosofi ja runoilija, joka väitti, että todellinen saksalainen kulttuuri löydettäisiin tavallisen kansan (''das Volk'') keskuudesta. Hän totesi myös, että kansanlaulujen, kansanrunouden ja kansantanssien kautta kansakunnan todellinen henki (''der Volksgeist'') tehtiin tunnetuksi. Hänen ansioksi luetaan useiden tärkeiden tieteenalojen perustaminen tai edistäminen: hermeneutiikka, kielitiede, antropologia ja "maallinen historianfilosofia".

Hän oli historian ja kulttuurin filosofian uudistaja. Hänen vaikutuksensa, jota hänen yhteytensä nuoreen Johann Wolfgang Goetheen vahvistivat, teki hänestä romanttisen liikkeen airuen. Hänet aateloitiin (von arvonimi lisättiin) vuonna 1802. Wikipedian tuottama